- Ulkopolitiikka ei ole koskaan mustavalkoista, se on täynnä harmaan sävyjä. Suomen etu edellyttää, että näemme maailman sellaisena kuin se on, emmekä vain sellaisena kuin haluaisimme sen olevan.

Stubbin mukaan Suomen diplomatia ei perustu moralisointiin eikä identiteettipolitiikkaan vaan arvoihin, intresseihin ja tekoihin.

- On Suomen ja Euroopan etujen mukaista, että vahvistamme kansainvälisiä instituutioita ja sääntöjä, ja että edistämme ilmastonmuutoksen torjumista, Stubb sanoi.

- Pohjoismaiden välistä yhteistyötä on tiivistettävä. Euroopan yhteistyötä on syvennettävä entisestään. Miksi? Koska molempien kohdalla on kyse Suomen arvoista ja intresseistä, presidentti linjasi.

Usein kuultu moite, että Eurooppa on ollut liian riippuvainen venäläisestä energiasta, Yhdysvaltain antamasta turvallisuudesta ja Kiinan taloudesta ei ole Stubbin mukaan kaukana totuudesta.

- On varmaa, että Euroopan on otettava enemmän vastuuta omasta tulevaisuudestaan. Yhtä varmaa on, että maailman suuria haasteita ei ratkaista vain eurooppalaisten tai samanmielisten kesken, Stubb sanoi.

Hän painotti, että yhteistyö myös perinteisten kumppanimaiden ulkopuolelle tulee nähdä mahdollisuutena ja mainitsi globaalin kasvun vetureina Aasian, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan maat sekä Afrikan, jonka rooli vahvistuu jatkuvasti.

- Monet näistä maista ovat myös kanssamme samaa mieltä siitä, että monenkeskisyys ja yhteiset säännöt ovat paras tapa löytää yhteisiä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Ne ovat valmiita puolustamaan ja kehittämään liberaalia maailmanjärjestystä sekä rauhanomaisia ratkaisuja, Stubb sanoi.

VIIME VUOSINA suhde Venäjään on muuttunut pysyvästi, Stubb totesi. Pian neljä vuotta kestänyt hyökkäyssota Ukrainassa saattaa olla päättymässä, mutta varmaa ei ole, onko Venäjä valmis rauhaan. Stubbin mukaan Suomi tekee edelleen kaikkensa sen eteen, että Ukrainan itsenäisyys, suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus säilyvät. Rauhan ehdot voivat olla vaikeat, Stubb painotti.

- Rauha on useimmiten kompromissi. Meidän on valmistauduttava siihen, että kaikki rauhansopimuksen osat eivät todennäköisesti tule vastaamaan oikeudentajuamme.

Suomi tulee liittolaistensa kanssa pitämään huolta siitä, että Venäjä ei enää koskaan hyökkää naapurinsa kimppuun, Stubb lupasi.

Venäjä-suhteen muutos ei muuta sitä tosiasiaa, että Venäjä on Suomen naapuri. Suhteiden parantaminen on Venäjän käsissä.

- Tavoitteenamme Suomessa ja Euroopassa on toimiva ja rauhanomainen suhde Venäjän kanssa. Viime kädessä kaikki riippuu Venäjän toiminnasta, Stubb sanoi.

PRESIDENTTI otti puheessaan kantaa myös talouteen ja sanoi olevansa huolissaan Suomen julkisen talouden tilasta.

Geopolitiikan epävarmuudet ja Venäjän hyökkäyssota näyttävät iskeneen Suomen talouteen erityisen kovaa. Hän peräsi talouspolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja kiitti laajaa parlamentaarista sopua velkajarrusta vastuulliseksi päätökseksi.

- Vastuullinen valtiontalous on jatkumo, ei vain yksittäisen hallituksen tehtävä. Ei voi olla niin, että yksi sopeuttaa ja seuraava jakaa avokätisesti.

Kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan osaamista, tutkimusta ja koulutusta, panostuksia uuteen ja on huolehdittava siitä, että Suomi pysyy houkuttelevana maana uusille investoinneille ja osaaville ihmisille.

Stubb lupasi itse jatkaa työtä Suomen viennin edistämiseksi ulkomaanmatkoillaan, koska välillä tarvitaan valtion apua avaamaan markkinoiden ovia. Myös kotimaassa on pidettävä ovet auki.

- On myös selvää, että nykyisestä väestönkehityksestä ja ikärakenteesta johtuen tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Kyse on siitä, miten kykenemme yhteiskuntana sopeutumaan tähän uuteen todellisuuteen.

STUBB KANTOI huolta myös ilmastonmuutoksesta ja arvioi, että sen torjuminen uhkaa jäädä meneillään olevan maailmanmyllerryksen taustalle.

- Näin ei saisi käydä. Ilmastonmuutos on meille eksistentiaalinen kysymys. Maat, jotka ottavat ilmastonmuutoksen vakavasti, tulevat saamaan etulyöntiaseman. Myös taloudessa Suomen tulee edelleen panostaa vihreään kasvuun, Stubb linjasi.